Ruuhka-Mutsi ruuhkavuosissa!

Tilastojen mukaan suomalaiset lapset sairastavat noin kolme viruspohjaista flunssaa vuosittain.  Koska tämä on keskiarvo, osa lapsista on enemmän, osa vähemmän kipeinä.  Menemättä sen tarkemmin meidän lasten sairasteluun totean vain, että Vilma ja Lauri sairastaa aina silloin kuin ei pitäisi.  Mutta näinhän se menee, että aina kun ajattelee, että nyt voitaisiin olla terveinä, tai olisi jotain tähdellistä menoa, tauti tulee ihan vääjäämättä. Kuten nyt. Loman kunniaksi molemmat lapset pasahti täyteen räkää, ei siis mitään pikkunuhaa vaan koko ajan vihreät madot nenän alla ja öisin hapensaanti on pienemmällä hieman kyseenalaista.  Nuha vielä menisi mutta lisäksi molemmilla on aivan helvetillinen yskä.  Pystyssä ollessa se on vielä ihan kohtuullista, mutta yöllä konsertti oli jatkuva läpi yön!! Nukkumajärjestelyt on viimeisen viikon olleet taas vallan mielenkiintoisia ja kaksi viimeistä yötä minä olen saanut nauttia näiden kahden tilliäisen seurasta. Toisinsanoen

Elämäni ensimmäistä kertaa olen lomalla kokonaisen kuukauden, siis todella, kolmekymmentäkaksi päivää putkeen! Aiemmin lomani on pilkottu osiin tai olen vaihtanut työpaikkaa niin että täysiä lomia ei ole ollut.  Lapset ovat myös koko kesäkuun kanssani lomalla, en ole vielä varma onko tämä hyvä vai hulluuteen vievä asia. Kuukauden lomasta myös Antti lomailee hieman yli kaksi viikkoa ja saadaan olla koko perhe kimpassa niin, että seinät kaatuu päälle! Viime kesän vietin kokonaan kotona, mutta siitä oli loma kaukana. Äitiysloma yhdistettynä äärettömän huonoon kesään, vauvaan ja kärpäsiä pelkäävään taaperoon oli loman irvikuva. Syksyllä kun pääsin vihdoin töihin, lähes itkin ilosta. Aikuisten ihmisten seura ja omaehtoinen lounas ilman keskeytyksiä oli siinä hetkessä lähes lottovoitto. Syksy töissä oli rankka. Meinasin laittaa edelliseen lauseeseen sanan ”aika”, mutta aikuisten oikeasti syksy oli yksi rankimmista koskaan ja joulusta eteenpäin puuha oli pääosin aika perseestä. J